Kuinka valmis on riittävän valmis? Päätöstyöskentely psykoterapeuttiopiskelijan oppimistavoitteena

Abstrakti

Tutkin (pari)psykoterapian päättämistä voimavarakeskeiseksi
pari- ja perhepsykoterapeutiksi valmistuvana mielenterveyspsykologina. Artikkeli pohjautuu psykoterapeuttikoulutukseni
opinnäytetyöhön, jossa menetelmänä oli heuristinen tutkimus
(engl. heuristic inquiry). Heuristisessa tutkimuksessa
tutkijatoimijan subjektiivinen kokemus on osa tarkasteltavaa
aineistoa. Tutkimusprosessin tuloksena raportoidaan myös
tutkijassa tutkimuskysymyksiin paneutumisen kautta
tapahtunut transformaatio. Tutkimuksen aineisto koostui
yhteen pitkään koulutusvaiheen paripsykoterapia-prosessiin
liittyvistä reflektiomuistiinpanoista, prosessin päättymisen
ennakointia koskevan terapiakeskustelun videotallenteesta,
terapiakeskustelun jälkeen kirjaamistani omista ja työparireflektioista sekä muutosarviointiasteikon seurantatiedosta.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että päätöstyöskentelystä on niukasti
tutkimuskirjallisuutta psykoterapian kentällä yleisesti ja pari- ja
perhepsykoterapian kentällä erityisesti. Syventyminen teemaan
oman koulutusvaiheen paripsykoterapiaprosessin kautta auttoi
näkemään uudella tavalla sekä hoitoprosessissa saavutettuja
hyötyjä että omaa vajavaisuutta parin prosessin arvioijana.
Valmistuvalle psykoterapeutille päätösvaiheen paneutuva
reflektointi tarjosi tilaisuuden myös ammatti-identiteetin
kirkastamiseen, jo opitun tunnistamiseen sekä omien
päätöstyöskentelyyn liittyvien emotionaalisten prosessien
tutkimiseen. Kirjallisuuskatsauksen ja oman oppimiskokemukseni pohjalta ehdotan harkittavaksi päätöstyöskentelyn tuomista johdonmukaisesti omaksi oppimistavoitteekseen psykoterapeuttikoulutuksissa