KUN USKO TULEE TERAPIAAN: psykoterapeuttien kokemuksia hengellisten kysymysten käsittelystä psykoterapiassa

Abstrakti

Uskonto ja hengellisyys ovat tuiki tavallisia aiheita ihmiselämän eri vaiheissa. Psykoterapiassa teemojen käsittely voi kuitenkin herättää erityiskysymyksiä. Aikaisempien tutkimuksien mukaan aihe on nähty tärkeäksi asiaksi huomioida psykoterapiaprosessissa mutta toisaalta siihen liittyy myös omat jännitteensä etenkin silloin, jos terapeutin oma uskomusjärjestelmä eroaa asiakkaan näkemyksistä siitä, mikä hyvin- vointia tai kärsimystä tuottaa. Terapeutti joutuu punnitsemaan esimerkiksi sitä, miten toimia tilanteessa, jossa uskonnolliset vakaumukset näyttävät olevan ristiriidassa psykoterapian tavoitteiden kanssa. Tämä artikkeli perustuu perhe- ja paripsykoterapiaopintojeni opinnäytetyöhön, jossa tarkastelin perhe- ja paripsykoterapeuttien kokemuksia ja sisäisiä dialogeja hengellisiä ja uskonnollisia aiheita koskevissa psykoterapiaistunnoissa. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) millaisia kokemuksia terapeuteilla liittyy hengellisten ja uskonnollisten aiheiden käsittelyyn psykoterapiassa? 2) millaisia sisäisiä dialogeja terapeuteilla on käsiteltäessä hengellisiä ja uskonnollisia teemoja psykoterapiassa? sekä 3) mitä voimavarakeskeisiä elementtejä terapeuttien kuvauksis- sa aiheen käsittelystä on löydettävissä? Opinnäytetyössä hyödynnettiin neljän perhe- ja paripsykoterapeutin haastatteluja, jotka analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että uskonnolliset ja hengelliset teemat koetaan toisaalta merkityksellisiksi mutta myös jännitteisiksi. Teemo- jen käsittelyyn näyttivät vaikuttavan erityisesti terapeutin henkilökohtaiset kokemukset, valmiudet ja itsetuntemus. Hengellisyys ja uskonnollisuus näyttäytyivät samaan aikaan sekä pyhänä ja yksityisenä että arkisena osana asiakkaiden ja terapeutin välistä vuorovaikutusta. Hengellisten aiheiden käsittely paripsykoterapiassa nähtiin tärkeänä psykoterapia- keskusteluissa erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat asiak- kaiden perhe- ja parisuhteisiin. Opinnäytetyön perusteella kiinnostavaksi kysymykseksi nousee se, miten terapeuttien omat uskomukset ja arvot voivat sekä tukea että haastaa heidän kykyään kohdata asiakkaiden hengellisiä ja uskonnollisia teemoja tasapainoisesti ja avoimesti, sekä kuinka terapeuttien koulutuksessa voitaisiin entistä paremmin valmistaa heitä käsittelemään näitä kysymyksiä osana asiakastyön monimutkaisia vuorovaikutustilanteita.